Minä itte!

Vinkkaan näin ajoissa ensi viikonloppuna Jyväskylän Lyseolla järjestettävästä kestävien tekojen tapahtumasta, Kierrättämöstä. Tapahtuma on lauantaina 10-16 ja sunnuntaina 12-16. Sisäänpääsy ilmainen.

Mitä siellä sitten on? Tapahtuman sivujen mukaan ainakin vaihtotori, yrittäjiä, kirppis, kahvila ja taidenäyttelyitä. Kuulostaa hyvältä. Mulla on kerrankin vapaata, joten aion käydä vilkaisemassa miltä siellä näyttää paikan päällä.

Onko kukaan muu tulossa?

Pakko laittaa edellisen postauksen harmauden jälkeen vähän aurinkoisempia kevätkuvia. Nämä on lauantailta, jolloin valitettavasti jouduin viettämään kahdeksan tuntia parhaimmasta kevätauringonpaisteesta luentosalissa opiskellen journalismin etiikkaa. Siis lauantaina. Mutta mieli oli hyvä kun pääsi vihdosta viimein viideltä ulos ja oli vieläkin kiva ilma. :)

Olispa joka päivä yhtä aurinkoista.. Silloin tuntuu että jaksaa tehdä mitä vaan. Nyt on jotakin edellisen ja tän postauksen väliltä.

Lauantaina muuten sain tehtyä villasukan kantapään ensimmäistä kertaa sitten ala-asteen kuudennen luokan! Nopeasti laskettuna siitä on siis noin yhdeksän vuotta. En tosin ole yrittänytkään tehdä villasukkia kutosen jälkeen, mutta kovasti olen viimeisimmän kahden vuoden aikana vannonut ryhtyväni taas neulomaan villasukkaa.

Nyt on jopa edetty sanoista tekoihin ja ensimmäinen sukka on vähän yli kantapään tehty! Kuvaa en tietenkään älynnyt ottaa, mutta sitten kun saan sukat valmiiksi niin otan ainakin. :) Toistaiseksi neulominen on ollut kyllä hyvin hidasta ja varsinkin kun harrastan sitä tällä hetkellä oikeastaan vain luennoilla niin eteneminen ei ole mitenkään päätä huimaavaa. Mutta sitä odotellessa! Ehkä kesällä ihastellaan sitten niitä mun ekoja villasukkia sitten ala-asteen. :D

Saatiin Markun kanssa hyvä idea lähteä ekskursiolle tutkimaan Alvar Aallon modernia rakennusperintöä. Päätimme olla menemättä merta edemmäs kalaan joten ensimmäinen kohde oli naapuritalo. Oikeastaan tää idea on ollut vireillä jo vähän aikaa, mutta 20 metriä on yllättävän vaikea taittaa.

Ensin kuitenkin syötiin aamupalaa. Kyllä, tämä on välttämätön osa ekskursion dokumentointia. Haluaisin kiinnittää erikoishuomiota siihen miten saan puuron pakastemansikoilla näyttämään äärimmäisen syötäväksi kelpaamattomalta.

Matka oli vaarallinen, mutta selvitimme esimerkiksi nämä mummontappoportaat varsin mallikelpoisesti. Tässä näytän mallia kuinka homma kuuluu hoitaa.

Vihdoin se kohosi edessämme puhtaan valkoisena kirkasta helmikuun taivasta vasten – Viitatorni.

Arkkitehti ei jäänyt epäselväksi?

Suuntasimme kuitenkin rohkeasti sisään ja tutkistelimme hissiarkkitehtuuria matkalla kolmanteentoista kerrokseen.

Harmiksemme tuuletusparvekkeille ei kuitenkaan päässyt ihailemaan maisemia koska ovi oli lukossa. Mikä pettymys!

Otimme kuitenkin kaiken hyödyn irti reissusta ja verryttelimme jalkojamme kävelemällä rappusia pitkin alas.

Samalla ihastelimme Viitatornin interiööriä. Asukkaat olivat panostaneet asuntojensa ovien koristeluun, mikä ihastutti meitä.

Myös muu koristelu noudatteli minimalistista linjaa.

Naaaais niinku Borat sanois!

Jatkoa on luvassa… uusia kohteita voi ehdottaa suoraan kommenteissa!

Arkisia asioita on jotenkin tosi kiva kuvata. Tai oikeastaan niiden arvon ymmärtää vasta myöhemmin. Mielestäni on aika hauska katsella valokuvia esimerkiksi omista yläastemeiningeistä, kamera on kulunut käsissä ennenkin. Ei välttämättä kauhean kiinnostavaa ulkopuolisen näkökulmasta, ymmärrän kyllä. ;) Mutta halusitte tai ette, tässä vähän torstain ja perjantain meininkejä tältä viikolta.

Torstaina…

… on Lozzilla kasvispöytä joten menin sinne mättämään valtaisat annokset. Niin joo, en ole syönyt lihaa tänä vuona vielä ollenkaan (paitsi yhden kinkkumakkaran leivän päällä vieraissa kun en kehdannut kieltäytyä eikä muita vaihtoehtoja ollut) eikä tunnu yhtään vaikealta. Itse asiassa tää uudistus on saanut mut kokkaamaan. o_O

Lumisen harmaa Seminaarinmäki(kuoppa).

Markku ei arvosta.

Keskustassa käväisin iltapäivällä kehityskeskustelemassa työpaikan asioista. Hitto että tää kyläpahanen on aneeminen talvella(kin). Miten ois joku kevät tähän väliin?

Perjantaina…

Opiskelin bloggaamista Sosiaalisen webin kurssilla. Voi sitä uuden asian määrää… not. Sonaatin kahvi piti kuitenkin hengissä.

Illalla kävin ekalla tunnilla street dancen alkeiskurssista. Tanssiminen on ollut haaveena jo ties kuinka kauan ja nyt vihdoin aloitin sitten. Oon tosi kateellinen kaikille hyville tanssijoille, se on niin mahtavaa että osaa tehdä kropallaan kauniita asioita. :) Ehkä minäkin vielä joskus.

Tämmöistä, tällä hetkellä lagaan sängyssä ja elvytän itseäni eilisestä. Ja kohta ehkä leivon porkkanasämpylöitä.