Minä itte!

Tein taas jotain helppoa ja nopeaa virkkaamalla (ihan niinkuin mitään muuta ikinä tekisinkään). Inspiraatio tuli Kässäkerho-blogista, jossa oli kuvia vanhoista käsityölehdistä. Jostain syystä innostuin yhdessä kuvassa vilahtaneista pikkulaukuista. Tai itse asiassa ne olivat kaulakukkaroita, joka taitaa olla aika vieras käsite nykyään. Unohtunut jonnekin vyölaukkuaikakaudelle. Olkoon mitä tahansa, halusin oman kaulassa roikkuvan lompakonkokoisen laukun. Siispä virkkasin sellaisen punaisesta Miami-langasta.

Muuten tuosta tuli ihan söppänä, mutta ei kaikkein käytännöllisin mahdollinen. Miami ei nimittäin ole kovin jämäkkää lankaa joten laukussa ei kannata kantaa mitään avainnippua ja visa electronia painavempaa. Esimerkiksi iphone on liian painava, hööh. Tai kyllä se periaatteessa onnistuu mutta tuntuu heppoiselta. Ehkä ensi kerralla jotain muuta lankaa tai ihan kokonaan uusi materiaali?

Aijai mulla on ollut hyvä päivä tänään! Sen lisäksi että tehtiin koulussa lumigraffiti, josta postasin jo aikaisemmin tänään, tapahtui mm. tällaista:

Kouluhommia vähän lissää. Löysin luokasta sulkia ja muuta härpäkettä ja sain idean ruveta tekemään unisiepparia niistä. Ensimmäinen versio oli pelkästä rautalangasta väännetty, mutta sitten otin mukaan vähän lankaakin ja rikoin muutamia koruja, joista otin helmiä. Värivaihtoehtoja oli peräti yksi eli sininen. :D

Tällainen siitä tuli. Teen varmaan sen ensimmäisen versionkin vielä valmiiksi kunhan ehdin.

Helsinkiläiset muotibloggaajat ovat uskotelleet minut liki vakuuttuneeksi että nyt on nahkatakkikelit alkaneet ja kohta voi ulkona kirmata Converseissa ja ties missä varvassandaaleissa, mutta onneksi toteutin vain ensimmäistä vaihtoehtoa.

Paistoi aurinko ja mulla ei ollut kädessä suinkaan kalja vaan ES-tölkki, en tosin tiedä kumpi vaihtoehdoista olisi nöyryyttävämpi paljastus.

Kävin kaupassa ja ostin uudet kaikkien yhtä aikaa loppuneiden meikkihygieniahommelien tilalle. Siksi tää kuva sopisikin helmikuun valokuvaushaasteen kuvaksi inside your bathroom cabinet, koska sinne nämä nyt muuttivat. Mua ärsyttää koska oon seonnut laskuissa helmikuun suhteen jo ihan täysin, osa kuvista on ottamatta ja osa on otettu ja julkaisematta enkä tiedä miten laittaisin ne ihmismäisesti tänne esille. Jonkun kollaasin voisin niistä väsätä, koska haluan jo siirtyä maaliskuun pariin.

Ostin myös kaikkia tuikitarpeellisia askartelupaskartelumateriaaleja, koska mulla on vapaa viikonloppu ja aion tehdä mm. kaikenlaista. Ihan parasta, kokonaiset kaksi päivää ilman minkäänlaista työ- tai opiskelumenoa, ei tapahdu mun elämässäni kovinkaan usein!

Loppuun vielä kuva musta ja Markun (ei valitettavasti mun) uudesta MacBookista. Markku kommentoi mun asua että näytän ihan hipsteriltä, joten ehdotin että otettaisiin sellainen hipsterikuva missä tää niinkun olis coolisti MacBookin kaa. Että tässä tää nyt on. Ei kauheen coolisti mutta sitäkin itseironisemmin.

P.s. Haluan ton koneen. Mutta saan kuulemma silitellä sitä ja virkata sille pussin, se on jo hyvä alku.

Muistanette nämä Fuck Snow -lapaset, joista kirjoittelin viime vuoden puolella? Tekstin ja oman talvimasennuksen yhdistelmä iski siinä vaiheessa ja lujaa. Aloitin tekemään lapasia vain huomatakseni, että Novitan Nallekin on liian paksua niihin. Tai ainakin mulle lapasista olisi tullut sillä langalla useamman koon liian isot. Päädyin kuitenkin tekemään lapaset jouluna mökillä lötkötellessä, vaikka se ei ollut alunperin tarkoituksena. Olin nimittäin ostanut metsänvihreät ja luonnonvalkoiset Nalle-langat ajatuksenani tehdä jouluna Markulle lahjaksi lapaset. Niistä ei todellakaan pitänyt tulla Fuck Snow -lapaset, mutta sattuneesta syystä unohdin tosiaan sen netittömyyden siellä mökillä, joten en päässyt käsiksi suunnitelmiini.

Onneksi ipadista löytyi tallennettuna Fuck Snow -lapasten alkuperäinen versio eli Snowbird Mittens, joten päätinkin tehdä lapasten alusta sitten sellaiset. Alkupätkä oli lapasista jo tehtynä, ja olin mitannut silmukkamäärän lahjan saajan kämmenen ympäryksen mukaan. Sattumoisin kyseinen silmukkamäärä oli kahdeksan silmukkaa pienempi kuin snowbirdien silmukkamäärä (tästä voi päätellä jotain siitä kuinka isot lapasista olisi tullut alkuperäisessä silmukkamäärässään tuolla langalla, Markun käsi on kuitenkin ihan reilun kokoinen mieskäsi :D). Hoidin homman kotiin napsaisemalla ohjeruudukon kummaltakin puolelta vähän pois. Eipä sitä pahemmin huomaa näissä valmiissa lapasissa.

Joten tarinamme päättyy onnellisesti siihen, että Markku sai nämä melko miehekkäät Fuck Snow -lapaset itselleen. Mustana jouluna lapaset saivat taas aivan uuden merkityksen, vitut lumesta, ei oltais haluttukaan että tulet. Joulun jälkeen olisi ollut mun mielestä sama aloittaa kevät, eihän sillä lumella ole mitään muuta virkaa kuin luoda joulutunnelmaa. Mutta olkoon nyt kerran kun on. Alan siis olla apaattisesti jo hyväksynyt tilanteen, vaikka lapaset riitaa haastavatkin. Sain vastalauseeni.

P.s. Markku taas löysi noista ihan omat merkityksensä: Snow Fuck. Juu ei kiitos :D

Vielä kerran palataan menneeseen vuoteen, sillä tein vielä yhteenvedon tekemistäni käsitöistä viime vuonna. Luulin että olisin tehnyt paljon vähemmän (oli vähän vähemmän tuottelias vuosi), mutta tulipahan näitä aika yllättävän paljon väkerrettyä! Mutta tietäisittepä vaan mitä kaikkea olin suunnitellut tai olisin halunnut tehdä. Tänä vuonna aion olla tuottoisampi. :)

Kertokaapas suosikkinne?

Köhöm, tän julkaisu meni nyt vähän myöhälle ilman sen parempaa syytä, oon vaan elänyt hitaasti tän päivän. Sain viikonloppuna valmiiksi äidille joululahjaksi tulevan pipon. Äiti ihastui siihen mun vihreään monsteripipoon, jonka sain valmiiksi kotona vieraillessani, ja pyysi mua tekemään itselleenkin samanlaisen. Lupasin pistää pyynnön korvan taakse, koska olen maailman huonoin tekemään kenellekään muulle kuin itselleni mitään, ne vaan ei tule koskaan valmiiksi.
Mutta nyt tuli! Oikeastihan tuommoisen tekemiseen ei mene kuin muutamia tunteja, joten kyse oli vaan tekijän laiskuudesta. Langat ovat vanhaa Novitan Teddyä, jonka taisin saada samanlaiseen tarkoitukseen pari vuotta sitten äiskältä. Toivottavasti lahja on saajalle mieluinen. Jes, eka joululahja on siis hoidossa! Itse asiassa kävin tänään myös shoppaamassa pari muuta lahjusta. Itse tehtyjen saldo taitaa jäädä perinteisesti aika vähäiseksi. ;)

Kyllä tuo on vaan hyvä malli pipolle. Voisin hyvinkin omistaa noita useassa värissä. Harmi vaan että olen siinäkin vähän huono, siis saman mallin toistamisessa uudestaan ja uudestaan.

Joulukoristeita sisältäneen kuudennen luukun kohdalla jo höpisinkin himmelihimoistani, mutta ajattelin omistaa asialle vielä oman postauksensakin. Olen ihastellut sisustusblogeissa ja milloin missäkin Pinterest-kuvissa mustia ja valkoisia himmeleitä. Ensin luulin että ne olisi tehty perinteisiä himmeleitä spray-maalaamalla (no hei, mitä nyt ei spray-maaleilla voisi tehdä), mutta kommenttiboksissa Kerttu vinkkasi pilleistä tehdystä himmelistä. Pieni ahaa-elämys  onneksi helpottaa myös materiaalien hankintaa. :)

Seuraavaksi siis mustien pillien hankintaan! Vinkit ovat tervetulleita. ;) Keräilin vielä vähän inspiraatiokuvia himmelihommista. Kaikki kuvat ovat AM Radio -etsykaupasta.

Ihania! Onneksi himmeleitä ei ole kuulemma mitenkään älyttömän vaikeaa tehdä, ainakin tuollaisen pienen ja yksinkertaisen luulisi valmistavan aika helposti. Ohjeita löysin ainakin Käspaikasta ja täältä.

Kuvat täältä.