Minä itte!

1. Mistä tulee blogisi nimi?

No tällä blogillahan ei mitään uskomattoman kryptistä englanninkielistä nimeä ole, joten selitys on helppo. Nimi tuli blogin aiheesta, joka on edelleenkin enemmän tai vähemmän se itse tekeminen. Sellainen “minä teen itte”-asenne. Ja tietenkin blogi kertoo myös minusta itsestäni, joten nimi sopii siinäkin mielessä. Ihme kyllä tuo nimi ei ole alkanut tässä kohta kolmen vuoden aikana tympimään, vaikka osaankin olla aika perfektionisti tällaisissa asioissa.
2. Viisi vaatekappaletta mistä et luopuisi?

Ctrl:n mustavalkoinen neuletakki, mustat Converset, Leviksen kirppisfarkkutakki, Kandeeshopin “Fighting for peace is like fucking for virginity” t-paita ja Volcomin rentoilupappakalsarihousut. Näitä oli yllättävän vaikea keksiä, mutta tuossa ehkä ne mun lemppareimmat vaatteet tällä hetkellä.
3. Sinulla on vain 24h elinaikaa. Mitä tekisit? Mainitse vähintään kolme asiaa.

Varmaan kaikkea mistä ylipäänsäkin pidän. Söisin kaikkea nannaa, hengailisin koiran kanssa metsässä ja olisin Markun kanssa. Oikeasti kyllä stressaisin vaan koko ajan siitä että kuolen kohta. :D
4. Jos saisit jonkun ammattitaidon opiskelematta, minkä ammatin haluaisit?

Voi hitto, moniakin! Puualan artesaani tai joku maalari ois jees, samoin kuin ihan kaikki mahdolliset taidot sähkötöistä hitsaukseen. Itse kun olen niin kädetön etten osaa edes sulaketta vaihtaa. :D Mutta ykkösenä tietenkin ois tää taiteilijan “ammattitaito”. Oishan se kivaa olla oikein kunnolla lahjakas jossakin.
5. Top 3 matkakohteet?

Tällä hetkellä lähtisin ihan minne vaan jos olisi mahdollisuus. Valitettavasti tulen näillä näkymin pysyttelemään tiukasti Suomen maan kamaralla koko kesän, buu. Mielessä ovat pyörineet viime aikoina erityisesti Unkari, Japani ja Venäjä (Moskova). En ole turhan kranttu matkustuskohteiden kanssa kunhan ne eivät ole Välimeren rantalomapaikkoja.
6. Jos pitäisi elää loppuelämä kolmella juomalla, mitkä ne olisivat? Tästä ei sitten lipsuta!

Vesi, kahvi soijamaidolla ja Kiss kirsikkasiideri. Ei ois varmaan ees vaikeeta, oikeastaan pärjäisin jo kahdella ensimmäisellä.
7. Suurin saavutuksesi joka kestää päivänvaloa. Eli ei niitä “se on niin tärkeää että pidän vain itselläni” -höpötyksiä.

En keksi muuta kuin toi kandidaatin tutkinnon saavuttaminen, joka ei itse asiassa ole vielä tapahtunut. No ehkäpä sitten se kun olin niiden kahdeksan joukossa jotka valittiin yli sadasta hakijasta taidekasvatusta opiskelemaan. Ainiinjoo ja toi Tampereelle pääsy!
8. Minkä supervoiman ottaisit ja mihin käyttäisit sitä ensimmäisenä?

Tällä hetkellä haluisin supervoimat ja notkeuden. Kyrsii kun ei pysty mihinkään tankotanssissa mihin haluis. Kaikkihan pitäis kyetä tekemään oikein ensimmäisellä kerralla!
9. Suurin heikkoutesi kryptoniittia lukuunottamatta?

Materialismi. Aina pitää haluta jotakin.
10. Mitä teet kotona kun kukaan ei ole näkemässä?

Oon itse asiassa kauheen harvoin yksin kotona. Aina on toi Markku paitsi se nyt on melkein sama kuin ois yksin kotona, siis siinä mielessä että voin ihan yhtä vapautuneesti täällä röhnöttää ja piereskellä. Hitto kun ei oo mitään jännittävää tähän vastata – pukeudun kaikkiin superkauniisiin vaateyhdistelmiin eli legginsseihin ja miesten paitoihin mutten ole edes alasti kun oon niin vilukissa etten tarkenis. Että sori vaan pervoilijat siellä ruudun takana.
11. Oletko sadisti vai masokisti? Ei saa vastata olen hippi enkä tahdo keillekään muille pahaa kuin suurketjujen johtajille.

Masokisti. Hei harrastan tankotanssia, enough said?

Että kiitos vaan Laura tästä kysymyshaasteesta, toivoinkin että joku haastaisi minut! Tässä tulee omat kysymykseni:

1. Jos oisit My little pony niin mikä kuvio sun takalistossas komeilis?

2. Mikä on rasittavin piirteesi?

3. Viimeisin näkemäsi elokuva?

4. Mikä on lempilaitteesi huvipuistossa?

Jee palautin tänään kandin kirjoitusasun tarkastusta varten ja saan viettää vapaaillan sekä blogata. Wuhuu. Esittelenpä siis jotakin maanantaina kirppikseltä ostamaani. Tiedättekö kun on joskus sellaisia vaatteita joista ei ole ostohetkellä ihan varma mutta myöhemmin käytössä kiität itseäsi yhä uudelleen hyvästä ostoksesta. Just tällä tavalla fiiliksissä oon ollut tästä kirkkaan turkoosista jättikokoisesta villapaidasta, jonka ostin kahdella eurolla. Joku on ilmeisen tahallisesti purkanut siihen myös reikiä. Kertakaikkisen kamala rytky varmaan jonkun toisen mielestä – minusta se on ihana.

Jalassa nämä kirppisfarkuista tuunatut farkkushortsit.

Kokeilin vähän sähkönsinistä hiusmascaraa. Kumma kyllä oon kääntänyt takkia rakastamieni pinkkien latvojen suhteen ja ostin sittenkin sinistä mascaraa. Tykkäsin, tosin mun hiuksista toi teki tosi helposti takkuuntuvat. Täytyy ehdottomasti kokeilla kaikkiin latvoihin kunhan joku kerta jaksan sutia. Ehkä vapuksi?

Huh, onneksi sää ei enää näytä noin ankealta kuin alku viikosta. Keväistä viikonloppua kaikille!

Kirppikseltä ostettu Leviksen farkkutakki on nyt ollut viime päivinä kovassa käytössä. Ihanaa kun on keväistä ja tarkenee taas! Tästä yhdistelmästä tykkäsin erityisen paljon. Kuvat ovat keskiviikolta.

Yllättävän paljon naurattaa ottaen huomioon että olin juuri saanut tietää että kandin pitääkin olla valmis viikon eikä kahden päästä.

Kuvat ja postaus kännykällä tehty ihan ite! En jaksa esittää surunvalittelujani koska tää toimii yhteistyössä mun kiireisen elämäntavan kanssa niin hyvin. Markku oli keskimääräistä helpompi saada kuvaamaan kun kyseessä oli järkkärin sijaan kännykkä. Kuvistakin tuli ihan hyviä kun muokkailin puhelimella. Eipä tää postauksen naputteleminenkaan wordpressin appilla vaikeaa ole. Tätä kutsuisin jo win-win situationiksi! Mutta en toki ole unhoittanut järkkäriä tahi pc-kannettavaani lopullisesti! Älkää peljätkö.

Mulla oli lauantaina yhdeksästä neljään koulua, kivaa maratoniluentoa viestinnän etiikasta ja normeista tiedossa siis. Olin tyytyväinen, koska mulla on aika vähän luentoja tällä hetkellä, joten lauantai tiesi mahdollisuutta neuloa pitkästä aikaa keskeytyksettä. Kotona saan ihan liian harvoin aikaiseksi neuloa, oon niin liimautuneena näihin teknisiin jatkeisiini kuten läppäriin. Luennolla sen sijaan neulomisen ja luennoitsijan kuuntelemisen kombo on täydellinen. Käsille pitää olla jotain työtä että jaksaa keskittyä. Onneksi uusi Novitan lehtikin tuli juuri oikealla hetkellä postissa, joten inspiraatiostakaan ei ollut puutetta.

Kaikki tarvittava pakattuna reppuun eli lankaa ja… lankaa.

Purin vihdoin tän vanhan räpellyksen, josta piti tulla neulottu toppi, mutta kokoluokka on kyllä ihan jotain muuta. Täytyy yrittää joskus toiste sitä sitten.

Vihreitä nuudeleita.

Tämmöstä sain aikaiseksi. Voin paljastaa, että villapaitahan siitä on tulossa. Tai siis puuvillaneule, lanka on Novitan Miamia. Olisin varmaan saanut sen jo valmiiksi ellei lanka olisi loppunut kesken päivän. Toivottavasti pian saan sen sutaistua loppuun asti!

Tällaisissa vermeissä hiippailin siellä. Yksi tyttö jota en tuntenut sanoi että mulla on kivat vaatteet, se oli tosi awws :D Housut ovat oikeasti neonpinkit, se ei taida välittyä kuvasta ihan täydellisesti. Ihanat!

Nyt yritän perustella itselleni, miksi olisi oikeutettua jättää palauttamatta nettikauppaan myös nämä neonvihreät housut. Mutta en taida ihan kaksia neonvärisiä housuja tarvita… vaikka ihanat olisi nuo vihreätkin. :)

Mulla oli tänään sellainen puliukko-teemapäivä. Laitoin päälleni euron armeijatakin, päähän Vansin snapbackin ja jalkoihin Dr Martensin maiharit. Niissä vaatteissa sitten lampsin kävellen viemään pulloja kauppaan. Kuten teemaan sopii, ostin pullorahoilla uutta juotavaa. Batterya, ei kaljaa kumminkaan. Vissiin taisin näyttää ihan asiankuuluvan hirveältä naamastakin kun kaikki musta otetut kuvat epäonnistuivat surkealla tavalla. Niin hirveitä kuvia en ole kyllä aikoihin nähnyt. Sen siitä saa kun rupeaa keskellä viikkoa pulsuilemaan.

Pulloreissun jälkeen menin yliopiston kirjastolle, jossa ihmiset tuijotti mua ja kuiskivat keskenään. Tämä silti vaikka siellä kahvilassa hengailee kaiken maailman laitapuolen kulkijoita (vai oliko ne sittenkin kirjallisuuden opiskelijoita) harva se päivä. Ei ole helppoa olla naispulsu, mä huomaan.

Katriinassa sain ystävällismielisiä katseita.

Torilla oli lähellä etten olisi saanut kutsua liittyä seuraan hengailemaan ja istuskelemaan kylmällä kivetyksellä.

Oikeutta eläimille -kojusta tuijotettiin myös kutsuvasti ja toiveikkaan näköisenä kun vaapuin maihareissani ohi.

Taidan pukea saksalaisen solttupojan takin huomennakin.

P.s. Väärinpäin olevassa pinssissä lukee Sorry girls, I only date models.

Päivän ansiot: sain Tom of Finland -julisteen vihdoin seinälle ja niittipussin kännykälle valmiiksi. Eli joo, epäilyttävälle otsikolle löytyi taas ihan luonnollinen selitys. ;) Tomppa-juliste on odotellut kehystystä jo elokuusta asti, mutta piti nähtävästi odottaa maaliskuuhun että saan sen seinälle asti. Hommaa vaikeutti hieman oikean kokoisen kehyksen löytyminen, ostinpa sitten lopulta liian ison. Ei siinä mitään, pahvi alle ja kehykset päälle. Ihan hyvä tuli.

On se suorassa. Mun kamera on vinossa! :D

Maanantai tuntui vaativan sen verran paljon energiabuustausta että ängin päälleni peräti kahta neonväriä. Farkkuliivi vielä päälle lieventäväksi asianhaaraksi.

Ja niihin niittihommiin sitten. Niittihulluuksissani tein sitten kännykkäpussinkin, johon ängin näitä metallipyramideja. Eivät ole kuitenkaan samoja kuin näissä shortseissa, vaan vähän pienempää kokoluokkaa ja alunperin peräisin kirppikseltä ostetusta niittivyöstä. Pussin virkkasin Novitan Tennessee -langasta.

Tein tän pussin siis uudelle puhelimelleni, jota odotan saapuvaksi postissa kuin kuuta nousevaa. Markku taisi kuitenkin pölliä pussin omaan käyttöönsä iPod Touchilleen. Ei se mitään, mulla on muutama muukin kännykkäpussi-idea toteutettavana!