Minä itte!

Inspiraatiota farkkushortsien tuunaukseen Fashiolistasta. Törmäsin tähän Etsy-myyjään, jonka käsialaa ilmeisesti kaikki kuvan tuunatut shortsit ovat. Ostoslista: kunnon säkillinen niittejä, kangasmaalia ja värjäysainetta. Mitkä noista laittaisitte itse toteutukseen?

Löysin tässä yhden aika inspiroivan blogin, jonka neuleohjeista aika moni päätyi to do -listalleni. Näissä on sellaista tyylikkyyttä ja vähäeleisyyttä mistä pidän.

Good morning -sweater.

Granny basket.

Quick winter kit.

Lazy Daisy dress up -kit. Ihastuin lähinnä tuohon turbaaniin. Voihan aikuinenkin käyttää tuollaista? ;D

Pictures (c) Pickles.

I found today this pretty inspirational blog, Pickles. I like their stylish knitting and crochet patterns and quite a few of them ended up on my to DIY -list.

Onkohan vähän liian aikaista haikailla kesää? Ehkäpä, mutta ei ole liian aikaista aloittaa tekemään jotain kesää varten. Mieleeni muistui No Fashion Victims -blogissa vilahtanut emmaclothingin virkattu mekko. Ja yhtäkkiä tuntuisi aika hyvältä ajatukselta omistaa vastaavanlainen heinäkuun kuumina päivinä. Kyllä. Minä ja pitsimekko, samassa lauseessa. Oiskohan tuommoinen ihan mahdoton projekti, vaikka vähän yksinkertaistettuna ja paksummalla langalla?

Photos (c) emmaclothing.

Satuin tässä surffaillessani päätymään Novitan sivuille tsekkailemaan kevään uutuuslankoja. Jepjep, vapaapäivä ja ihan liikaa aikaa. Yksi aika kiva uutuus pisti silmään: Hanko-lanka joka on 50% kierrätyspuuvillaa. Toinen puolikas on valitettavasti akryyliä… Joka tapauksessa, lanka vaikutti aika kivalta suunnittelemaani sohvatyynynpäällisten neulomisprojektiin.

Miinusta lanka saa huonosta värivalikoimasta. “Luonnonläheiset, haalistuneen oloiset värit sopivat langan rakenteeseen ja tukevat käyttötarkoitusta.” Juu niin vissiin. Miksi kaiken pitää olla niin luonnonläheisen väristä, pastellia ja harmaalla häivytettyä? Ovatko suomalaiset todella niin tylsiä ihmisiä kuin värikartat antavat ymmärtää? :D Itse henkilökohtaisesti vihaan pastellivärejä, yh (neonvärit sen sijaan ovat huippuja). Puhtaat kirkkaat värit yksivärisinä kerinä ovat langoissa enemmän mieleeni. Onneksi lankamerkkejä ja värivalikoimia löytyy lähes jokaisen makuun.

Miami-langan kevätvärit vaikuttivat ihan kivoilta. Ei ihan niin kirkasta kuin toivoisin mutta menettelee. Myös seiskaveikassa oli jotain ihan kivoja värejä. Noiden puuvillalankojen kanssa tekisi mieli täräyttää ja neuloa joku toppi tai kevätneule. Hyvänä inspiraationa toimivat Wool and the Gangin neuleet, joista kirjoittelin syksyllä. Oon kaipaillut sellaista aika paksua puuvillalankaa projektiini, mutta sellaiset tuntuvat olevan kiven alla. Miami on ehkä vähän liian ohutta, mutta menettelisi varmaan sekin. Täytynee kipittää kauppaan hypistelemään!

Mitä tykkäätte noista uutuuksista?

Kuvat Novitan sivuilta.

… eli seitsemästoista luukku. Tulikohan pituusennätys tehtyä otsikossa?

Idea 1. Kahvi/teemukin lämmitin. Tai oikeastaan tuon tarkoitus on eristää näppejä palamasta kuumaa mukia varten. Tässä viikonloppua jälleen flunssaisena viettäessä oon tajunnut tarvitsevani tuollaista itsekin.

Idea 2. Virkattu pipo. Pipon tekeminen käy päivässä tai parissa kunhan valkkaa paksun langan tai virkkaa esimerkiksi pylväitä, jolloin edistymistahti on nopsempi. Mulla olisi yksi pipo tehtävänä pukinkonttiin, ja ajattelin yrittää saada sen valmiiksi tässä viikonloppuna.

Idea 3. Virkattu pilttipurkkituikkulyhty. Suosittelen sisälle ledituikkua, niin ei tarvitse ottaa vastuuta tulipaloista. Sitä paitsi virkattu päällinen peittää sen verran mukavasti ettei paljaaltaan rumannäköinen ledituikku näy liikaa.

Idea 4. Virkatut tossut voivat olla vähän esteettisemmät kuin villasukat. Tosin mun jalka varmaan palelisi noissa.

Nyt vaan virkkuukoukku kauniiseen käteen ja hommiin.

Ainiin, lähteet: 1, 2, 3, 4.

Kuudestoista päivä eli rakkaan pikkuveljeni 18-vuotispäivä. Niin se aika rientää ja minä olen vanha käpy. Mutta ajattelin kirjoittaa käpyjen sijaan lahjojen paketoinnista. Toki niitä käpyjä voi käyttää siinäkin.

Luin mielenkiintoisen tekstin Kahden suora -blogista, jossa pohdittiin onko kauniisti paketoimisessa mitään järkeä. Lahjathan joka tapauksessa (ainakin pieniä lapsia sisältävissä perheissä) sullotaan miljoonaan jättikokoiseen säkkiin lyttääntymään ja sitten kun ne vihdoin jaetaan saajilleen, eivät pienimmät pahemmin malta ihastella kauniita paketointeja.

Itsekin olen tätä pohtinut, toki paketoimiseen on mukava panostaa, mutta olen nähnyt kyllä kuvia sellaisistakin paketoinneista jotka menevät vähän yli. Jos pakettia kiertää 20 eri väristä sateenkaarijärjestykseen aseteltua narua, voi jo alkaa vähän miettimään, onko tämä kaikki ihan vaivan arvoista. Ehkäpä kaikilla on oikeus panostaa sen verran kuin hyvältä tuntuu. Lahjan saajakin varmaan vähän määrittää paketointia, ainakin meillä on ollut esimerkiksi tapana paketoida koirille herkkuluut paksuun sanomalehtikerrokseen, jota on kiva repiä auki. Siinä ei paljon esteettisyys paina (lahjat ovat yleensä sellaisia muodottomia paperipalloja).

Itse ajattelin tänä vuonna panostaa pektointiin, mikä tarkoittaa lähinnä sitä etten osta sitä halvinta joulupaperia Tiimarista. Jotain yksinkertaista paperia, söpö naru ja kiva nimilappu ovat varmaankin resepti menestykseen.

Kuva 1, 2, 3, 4, 5.