Sain vihdoin käsiini Outi Pyyn kirjan Trashion! Tee itse huippumuotisi. Harvoin tulee vastaan sellaisia kirjoja jotka olisi ihan pakko saada, mutta tämä oli yksi sellainen. Olen seurannut Outsapop-blogia jo pitkän aikaa ja ihaillut Outin omaperäistä tyyliä. Samalla linjalla jatketaan kirjassakin, sillä näitä ohjeita et ole nähnyt netissä jo kauan sitten kuten joidenkin kirjojen kohdalla valitettavasti on.

Vaikkei kirjan tyyli ehkä kohtaakaan omaani, onnistuu se silti inspiroimaan itse tekemiseen. Projekteja voi soveltaa oman maun mukaan. Tärkeintä on mielestäni kirjan välittämä asenne, joka kannustaa soveltamaan, käyttämään kierrätysmateriaaleja luovasti sekä ryhtymään rohkeasti yrittämään vaikkeivät omat ompelutaidot ihan ammattilaisen tasolla olisikaan.

”En useinkaan vaivaudu viimeistelemään tekemiäni vaatteita, koska olen luonteeltani kärsimätön ja hieman laiska.” – Outi Pyy

”Trashionissa ei ole virheitä – vain odottamattomia lopputuloksia!”

Kaksi viimeistä kuvaa (c) Mikko Rasila, Atena Kustannuksen sivuilta.

Suosittelen tätä niille, joita vähänkään kiinnostaa vaatteiden tuunaaminen, vaikkei ompelutaitoja olisikaan! Kyllä ainakin yksi kirjan projekteista menee minullakin toteutukseen, saa nähdä onnistunko. Ja saattaa pari muutakin vaatekaapin vaatetta saada uuden ilmeen tämän innoittamana.

Tällaista syntyi koukusta viimeksi, virkattu panta siis. Olen ihaillut ennenkin, mutta jättänyt tekemättä kun olen ajatellut ettei tällainen sovi mun pallopäälleni. Taitaa se vieläkin vähän totuttelua vaatia, muttei ole niin kamala kuin luulin. Mulla on tällä hetkellä maailman järkyttävin syysväsymys. Siinä 15-sivuisten esseiden rinnalla on ihan piristävää tehdä jotain pientä ja konkreettista käsillä.

Ajattelin tehdä tästä pannasta vielä oikein kunnon kuvallisen ohjeenkin, mutta sen julkaisen vähän myöhemmin. Nyt unille!

Varusteleka on kyllä tällä hetkellä yksi mun lempparinettikaupoista! Vai mistä muualta saa yhtä laadukasta ja tyylikästä tavaraa halvalla? Jos armeijahenkisyys siis vähääkään houkuttelee niin kannattaa suunnata Lekaan. Vihreäksi mieheksi ei kuitenkaan tarvitse pukeutua päästä varpaisiin (vaikka onhan sekin mahdollista), ja vinkkiä tyylikkäämpään yhdistelyyn voi katsoa esimerkiksi Leka-Looksista tai Facebookin Varusteleka for Women -sivuilta. Varsinkin jälkimmäinen on ihan huippu diy-ohjeineen ja asukuvineen!

Tässä pari kuvaa viimetilaukseni sisällöstä.

Tässä oli lähinnä pointtina toi aavikkokuosinen takki, se on ihana! Vihreän värinen takki toki löytyy jo, mutta väri tulee jo korvista ulos. Vaikka yleisesti vihaankin ruskeaa niin silti aavikkovärit tuntuu jotenkin freesiltä nyt.

Tarinan opetus oli myös se, että jos haluatte ratsastaa trendien aallonharjalla ja käyttää maastokuviotakkia niin älkää nyt hemmetissä ostako mistään muualta uutena! Nih.

Loppuun vielä uusi & itse tehty rintaneula, hamahelmet rulaa taas!

Kokeilin torstain kunniaksi turbaanin virkkaamista paksusta langasta. Olen halunnut turbaanityylistä lakkia jo pitkään, ja jossain vaiheessa tekeillä olikin sellainen (sattumalta myös keltainen, kai se vaan on turbaanien väri?). Oranssinkeltainen paksu lanka on Novitan Keloa viime syksyltä. Kummasti tietyt värit vaan alkaa tuntua kivoilta kalenterin näyttäessä syyskuuta – onko tämä jokin suuri huijaus?

Tällainen siitä sitten tuli. Tein piposta tahallaan tällaisen päälakimallisen, eli kovin syvälle sitä ei päähän laiteta. Jälkeenpäin aloin kuitenkin miettimään, olisiko sittenkin pitänyt tehdä vähän isompi pipo. :D Olo tuntuu paljon kotoisammalta kun saa hukuttaa kaalinsa astetta muhkeamman pipon sisään. Ehkäpä seuraavaan versioon sitten hieman paranteluja?

Tässä ei ole tarkoitus murhata katseella vaan esitellä pipoa päässä. Kun kerron vielä että yritin oikeasti hymyillä tässä, niin ymmärrätte varmaan kuvan rajaukseen johtaneen ilmeen maanisuuden? Jep.

Mulla on vahva tunne että kun viime syksynä intoilun kohde oli erilaiset lapaset niin tänä syksynä se tulee olemaan pipot.