Minä itte!

Ja nyt vihdoin kuvia niistä itselleni jääneistä pinkki-violeteista farkkushortseista! Instagrammissa julkaisinkin näistä kuvia jo kauan sitten. Siellä mua seurailevat saa nähdä kätteni jälkiä lähes reaaliajassa, mutta tulevat ne tänne blogiinkin lopulta. Olen hidas hämäläinen, what can I say?

Shortsien väriä on kyllä superhankalaa saada toistumaan kuvissa. Ylhäältä ne ovat siis aika tumman violetit. Olin jättänyt yläreunan valkaisematta ja farkun sininen väri meinasi kuultaa itsepintaisesti sieltä koko ajan läpi. Kuvat näistä shortseista valkaisuvaiheessa löytyy muuten täältä. Nyt yläreuna on ihan hyvä, kun tein sille uusintavärjäyksen violetilla. Ensimmäisen liotuksen ja pesukonepesun jälkeen väri ei tarttunut ihan tarpeeksi.

No onhan ne nyt aika ihkut. <3 Pienet kartioniitit kruunaavat vielä kokonaisuuden. Nyt vaan niitä shortsikelejä kiitos! Olen todella kyllästynyt farkkushortsit+mustat sukkahousut -yhdistelmään, kuten kuvastakin näkyy. Pitäisi päästä vähän  paljasta säärtä jo näyttämään. Naama ei ollut tällä kertaa kuvauksellinen, mutta liukuvärishortsit toimivat aika kivasti yhdistettynä kirppikseltä ostettuun kukkapaitaan, joka ihan vähän kuvissa vilkkuu. Eiköhän näistä vielä parempia kuvia päällä saada, vaikka se vaatisikin vielä toistaiseksi sukkahousuja.

Nyt tämän villin koneella istutun perjantai-illan päätteeksi taidan mennä nukkumaan puoli yhdeltätoista. Nukuin tosiaan jo parin tunnin päikkärit iltapäivällä, mutta taas väsyttää. Vai pitäisikö sanoa edelleen? Joka tapauksessa – hyvää yötä!

Raikasta vappupäivää ystäväiset! Minä vietän sitä jo kolmatta kertaa itse tehty yo-pipo päässä. Oikea lakki ei ole siis päässyt käyttöön kertaakaan yo-juhlien jälkeen ja on tällä hetkellä itse asiassa hukassa (kaverin porukoilla viimeisten vihjeiden mukaan). Joten ei auta muu kuin laittaa virkattu pipo päähän! Kohta haetaan intialaista takeawayta ja Harjulle palelemaan tuossa myrskytuulessa. Aurinko sentään paistaa.

Mikä on my little ponyjen värinen ja niititetty? Tietenkin mun uusin farkkutakkituunaus. Liukuvärjäsin shortsien kanssa tämän kirppikseltä ostetun takin tällä viikolla. Aluksi harmitti kun väri ei tarttunutkaan siihen niin hyvin kuin olisin toivonut, mutta ilokseni huomasinkin että takista tuli kivan pastellisävyinen eikä farkkuväri kovin pahasti kuulla sieltä alta. Jotain särmää tää vähän hattaraisuuteensa kaipasi, joten laittelin kartioniittejä kauluksiin. Tuli oikein kiva! Rupesin vielä haaveilemaan jos selkään saisi jonkun oikein siirappisen yksisarviskuvan tai sitten robot unicorn attackista kuvan. Sitten tää ois täydellinen, mutta ehkä myös vähän överi. :D

Muokkasin noihin kuviin vähän liikaa kontrastia, oikeasti takki on allaolevan värinen.

P.s. Toiset shortsit on vielä myymättä! Jos siis liukuvärjätyt shortsit kiinnostaa niin käykääpä vilkaisemassa. Kyllä nyt houkuttaisi tehdä vähän kokeiluja jollain toisella väriyhdistelmällä. Vaan mikäpä se olisi? Turkoosi kuulostaisi ainakin hyvältä idealta mutta joku siihen vielä kaveriksi. Nyt toiveita saa esittää, nimittäin fiksuinta olisi taas värjäillä muutamat ylimääräisetkin shortsit kun väreistä riittää useampiinkin.

Kokeilin ensimmäistä kertaa shortsien liukuvärjäystä ja voi vitsi se oli kivaa! Olin ostanut shortseja kirpparilta ja valkaissut niitä aikaisemmin kloriitilla. Mitä vaaleammaksi valkaisi, sitä paremmin tuntui onnistuvan. Mukana oli myös yksi farkkutakki, mutta sen esittelen vähän myöhemmin ettei tää postaus räjähdä ihan täysin käsiin kuvamateriaalin paljoudessa!

Kokeilussa oli tällä kertaa Dylonin pesukonevärejä, pinkkiä ja violettia.

Värjäystä käynnissä. Tein sen kahdessa eri ämpärissä, kummassakin yhtä väriä. Upotin puolittain shortsit väriin ja nostin välillä. Aika kauan noita sai lilluttaa että sai värin kunnolla tarttumaan, puoli tuntia saattaisi olla pätevä arvio mutta kaikkiin ei kyllä tarttunut yhtä hyvin.

Märkänä väri näytti tietenkin intensiivisemmältä kuin mitä lopputulos oli. Tässä on mun farkkutakki, josta tuli sittemmin aika pastellisävyinen.

Shortseistakin tuli melko hempeän värisiä.

Tässä itselleni värjäämät Levikset, aika jees! Oisin voinut vaalentaa noita enemmän, koska yläreunaan ei meinannut tarttua väri niin ettei farkku olisi paistanut sieltä alta. Värjäsin ne vielä uudemman kerran violetilla, ja tuollaiset ne nyt ovat.

Näihin tulee vielä niittejä joten lisää kuvia luvassa kunhan saan ne kiinnitettyä. :)

Tein myös kahdet ylimääräiset shortsit, jotka ovat mulle liian isot. Ne ovat nyt myytävänä, joten kurkatkaapa tämä postaus jos violettipinkit vintage-Beaversit kiinnostaa!

Tein taas jotain helppoa ja nopeaa virkkaamalla (ihan niinkuin mitään muuta ikinä tekisinkään). Inspiraatio tuli Kässäkerho-blogista, jossa oli kuvia vanhoista käsityölehdistä. Jostain syystä innostuin yhdessä kuvassa vilahtaneista pikkulaukuista. Tai itse asiassa ne olivat kaulakukkaroita, joka taitaa olla aika vieras käsite nykyään. Unohtunut jonnekin vyölaukkuaikakaudelle. Olkoon mitä tahansa, halusin oman kaulassa roikkuvan lompakonkokoisen laukun. Siispä virkkasin sellaisen punaisesta Miami-langasta.

Muuten tuosta tuli ihan söppänä, mutta ei kaikkein käytännöllisin mahdollinen. Miami ei nimittäin ole kovin jämäkkää lankaa joten laukussa ei kannata kantaa mitään avainnippua ja visa electronia painavempaa. Esimerkiksi iphone on liian painava, hööh. Tai kyllä se periaatteessa onnistuu mutta tuntuu heppoiselta. Ehkä ensi kerralla jotain muuta lankaa tai ihan kokonaan uusi materiaali?

Jokkemaan innoittamana ostin itselleni Lis Paludan Villit virkkausmallit-kirjan, jossa on ohjeita ja ideoita vapaavirkkaukseen. Vapaavirkkaus sopii mulle koska en jaksa muutenkaan lukea ikinä ohjeita. Toki suunnittelua sekin vaatii. Kirja on vuodelta 1980 ja ajan henki näkyy siinä kyllä aika selkeästi. Vaatteet olivat ehkä vähän liiankin villejä että tulisi käytettyä, tai ehkä täytyy vaan ensin keksiä ne omat väriyhdistelmät ja kuviot. Houkuttaisi myös testata jotain torkkupeittoa tai muuta vastaavaa tällä tyylillä. Jätetään hautumaan.