Vappu, tuo loistava tekosyy tuoda esiin yo-pipot. Jälleen kerran ;) Oikeastaan sain idean Norsiksen postauksesta, joka muistutti koko virkattujen hattujen ideasta. Tällä kertaa en vietä vappua minkäänlaisessa yo-lakissa vaan kypärä päässä flaijereita jaellen.

Hauskaa vappua! Älkää tukehtuko rusinoihin simassa.

Huono bloggaaja täällä hei! Yritän jälleen kerran avata sanaista arkkuani, kirjoittelut tänne blogin puolelle kun ovat jääneet tässä kuussa harmittavan vähäisiksi. Itse asiassa tammikuun postaukset ovat laskettavissa yhden käden sormilla. Syyksi ei voi oikein muuta laittaa kuin kauhean kiireen ja hopun, niin kliseistä kuin se onkin. Suoritin viime periodissa kahdeksan kurssia loppuun asti (eli pikaisella laskutoimituksella 40 opintopistettä, osa kursseista oli alkanut tosin jo ensimmäisen periodin puolella), ja niitä kivoja loppusuorituksia eli esseitä, luentopäiväkirjoja ja muita kirjallisia raportteja on riittänyt vielä tammikuunkin iloksi. Toisin sanoen olen täällä burn outin partaalla vääntänyt kaiken vapaa-aikani word-dokumenttia dokumentin perään. :)

Itse olen toki tämän kaiken työmäärän itselleni haalinut, joten ei siinä mitään. Meikäläisellä opiskelu sujuu yleensä tehokkaammin jos on vähän täydempi lukujärjestys niin ei jää aikaa miettiä että tekisinkö kouluhommat tänään vai ylihuomenna. Kaikella on kuitenkin rajansa ja olen ihan tuntuvasti keventänyt lastia kevään osalta. Kiire ja jatkuva pakkosyöttö tekstin tuottamisessa näkyy ihan selvästi myös luovuudessa. En ehdi enkä innostu tekemään mitään uutta, mikä tietysti näkyy blogihiljaisuutena.

Mutta (!!) – paremmat ajat ovat edessä ystäväiseni, sillä palautin viime viikolla viimeiset suoritukset viime vuoden kursseihin liittyen ja alan pikkuhiljaa olla jopa aikataulussa näiden uusienkin kurssien kanssa. Elättelen toivoa, että ehtisin näillä näkymin myös aktivoitumaan tämän blogin kanssa. Ennemmin tai myöhemmin se tulee taas tapahtumaan, kolme vuotta blogia kirjoittaneena olen huomannut että nämä talvikuukaudet ovat aina itselleni vähän tuskallisia.

Kännykkäkuvakollaasia viime viikoilta, joihin on sisältynyt onneksi runsain määrin liikuntaa ja ihan vähän myös käsitöitä kaiken kiireen keskellä :)

Kyllä se kevät sieltä vielä tulee ja kadonnut inspiraatio löytyy kunhan saan vähän hengähdettyä. :) Ehkäpä lankakaupassa pyörähtäminen saisi taas luovuuden kukkimaan? Mitä itse teette kun mikään ei tunnu inspiroivan, vai onko kellään muulla edes tällaisia vaiheita?

Vielä ei ole liian myöhäistä julkaista joulukuvia, eihän? Pakko laittaa muutama vaikka aika koirapainotteisella linjalla mennään. Sillä vaikka joissakin perheissä joulutunnelmaa luovat pukkia odottavat lapset, niin meillä lasten roolia hoitaa 12-vuotias koira. Lahjat oli kerta kaikkiaan pakko jakaa tietyssä pisteessä iltaa, kun Nelly kävi liian malttamattomaksi. Ei epäilystäkään etteikö se tietäisi mistä joulussa on kyse. Lahjojen avaamisesta tietenkin. Kaikki kelpaa, luki kortissa ihan mikä vaan nimi. :D Itse asiassa hän oli aloittanut jo ajoissa sniikkailemalla lahjakätkön meikäläisen huoneesta joulukuun alkupuolella. Oman lahjansa oli kuulemma vain syönyt.

Kun ne lahjat vihdoin jaetaan, ei ehdi edes kiinnittää huomiota päähän laitettuihin poronsarviin.

Lahjat on avattava repimällä paketti mahdollisimman pieneksi silpuksi ja sitten syödään koko sisältö kerralla.

Minä ja jouluvillapaita.

Meidän vähemmän hieno joulukattaus aatolta, hienompi oli sitten joulupäivänä. Turvasin ravinnonsaantini tekemällä itselleni halloumisalaattia, laatikot kun ei oikein maistu ja kinkusta minut on onnekseni kasvissyöjänä vapautettu.

Anonyymien rentoilijoiden perhepotretti vielä tähän loppuun. Kuvan haalarit ovat meikäläisen saamia lahjoja, kannattaa aina toivoa kahdelta ihmiseltä samaa niin varmistaa toiveen toteutumisen. ;) Kelpaapahan ainakin rentoilla! Itse asiassa löysäilen haalarissa tälläkin hetkellä.

Siinä tiivistettynä meidän joulu, koiramainen ja hyvä.

Viime viikolla minä

• fiilistelin syksyä aina kun sateelta onnistuin
• ostin kasvivärjättyä villalankaa kirppikseltä
• löysin hamahelmet uudestaan
• aloitin postcrossauksen
• ”sisustin” vessaa
• kyhjötin sohvannurkassa teetä juoden
• tankkasin hiilihydraatteja
• juoksin ensimmäisen puolimaratonin ikinä (tarkempaa raporttia täällä)

Pari randomia faktaa blogin pitäjästä, halusitte tai ette. Näitä on vaan jollain ärsyttävällä tavalla niin kivaa tehdä. Käykää valkkaamassa omat kuvanne täältä.

 1. Keskeneräinen neuletyö, jota pääsen pian jatkamaan. Kyllä, syksy on alkanut virallisesti. Ei, se ei ole sukka eikä lapanen. Ainakaan virallisesti. ;)

2. Perjantaina kuuluu syödä jotain hirmuhyvää mättöruokaa. Ihastuin työkaverin tekemänä Meksikolaiseen dippivuokaan siinä määrin, että kokeilin sitä heti viikon päästä itsekin. Taivaallista – vääränmallisesta vuoasta ja vähän liian tummapaahdosta juustokuorrutuksesta huolimatta.

3. Se tärkein eli vapaa viikonloppu, ihan niinkuin oikeilla työssäkäyvillä ihmisillä! Wou. Ainut vaan että olen työtön opiskelija mutta kai tästä luksuksesta voi iloita ennen kuin rahat loppuvat.

Ainiin, ja lankaostoksillakin kävin. Sain hyvän idean uudenlaiseen pompom-huiviin. :)